Digitaalisen pelaamisen ajatellaan usein vähentävän ihmisten fyysistä aktiivisuutta. Tuomas Karin (KTM) väitöstutkimuksen mukaan pelaaminen voi myös edistää terveyttä ja hyvinvointia. Liikunnallisten pelien pelaaminen ei kuitenkaan yksin tarjoa riittäviä terveydellisiä hyötyjä, vaan pelaamisen yhteyteen tarvitaan myös muita liikuntamuotoja.

Tietokonepelit eivät ole vain ajanviete – Pelaaminen parantaa hyvinvointia

Pelaamisen kautta voi löytää tärkeitä kavereita ja yhteyksiä, voi pitää hauskaa ja seurustella kavereiden kanssa. Sieltä saa myös paljon hienoja tarinoita. Peleistä voi saada vaikka mitä elämään. Videopelejä voidaan käyttää esimerkiksi koulutuksessa, sillä niiden avulla on helppo kerrata opittua. Toistuvia toimintoja sisältävien pelien pelaaminen vahvistaa aivosolujen välisiä hermoratoja, ja parantavat siten muistia ja oppimiskykyä. Toistuvien toimintojen pelejä ovat esimerkiksi monet nettikasinoiden kolikko -ja hedelmäpelit, myös erilaiset kasinoiden pöytäpelit ovat tavallaan toistuvien toimintojen pelejä.

Loogisten pelien, kuten tetriksen pelaaminen puolestaan vahvistaa päätösten tekemistä kontrolloivan otsalohkon toimintaa. Pelit voivat myös parantaa suuntavaistoa sekä koordinaatio- ja ongelmanratkaisukykyä. Pelaamisen aikana aivoissa vapautuu dopamiinia, välittäjäainetta, joka aiheuttaa mielihyvän tunteen ja osallistuu tunteiden säätelyyn.

"Kännykkäpelit ovat hauskaa ajanvietettä. Kotona tosin katson mieluummin, vaikka telkkaria. Tylsinä hetkinä tulee pelattua, jos ei jaksa olla tekemättä mitään. Pelaan usein ennen nukkumaanmenoa. On myös hauskaa kilpailla jotakuta vastaan ja huomata olevansa parempi (tarkoittaa poikaystävää)." Nainen, 21 vuotta

Pelaamista on tutkittu paljon: pelaaminen saattaa olla joidenkin aivojen tietojenkäsittelykykyjen kannalta jopa hyödyllistä. Se on vaativaa aivotreeniä. Mitä enemmän koehenkilöt pelasivat, sitä paremmin he suoriutuivat työmuistitehtävistä, reaktioajat olivat nopeammat ja he pystyivät helpommin vaihtamaan tarkkaavaisuutta näöstä kuuloon ja toisinpäin.

Sosiaalinen aspekti on tuotu viime aikoina myös nettikasinoille, joilla lähes jokaisella on nykyään tarjolla livepöytiä, erilaisia pelaajien keskeisiä chat-huoneita ja erilaisia pelillistämisen muotoja, joissa pelaajat keräävät itselleen pisteitä ja kilpailevat toisten pelaajien kanssa - enää siis nettikasinotkaan eivät ole vain kolikko- ja hedelmäpelien tai pokerin pelaamista.

Avaruudellinen hahmottaminen

Pelaaminen kehittää avaruudellisen hahmottamisen taitoa. Sillä tarkoitetaan kykyä arvioida suuntia, etäisyyksiä ja mittasuhteita, kaksi- ja kolmiulotteisia muotoja, kykyä käännellä esineiden mielikuvia päässään. Tätä taitoa tarvitaan esimerkiksi karttaa lukiessa ja uudessa ympäristössä liikuttaessa, liikenteessä, miksei vaikkapa sisustaessakin ("mahtuuko tuo sohva pöydän ja lipaston väliin").

Havaintokyky, huomiokyky

Toimintapelien pelaaminen parantaa huomiokykyä. Tätä on testattu mm. tutkimuksella, jossa koehenkilön pitää kertoa, minkä värisillä kirjaimilla hänelle näytetty sana on kirjoitettu. Tehtävä olisi helppo elleivät kuvan sanat olisi värejä: kun sana "keltainen" on kirjoitettu sinisillä kirjaimilla, syntyy tehtävästä suoriutumista häiritsevä ristiriita sanan merkityksen ja sen kirjoitusvärin välillä.

Visuaalinen hahmottaminen

Eräät tutkimukset ovat osoittaneet pelaamisen kehittävän näkökykyä: paljon pelaavat näkevät paremmin pieniä yksityiskohtia ja erottavat enemmän värisävyjä ja kontrasteja. Pelien tarjoama harjoitus saattaisi siis toimia vastalääkkeenä vanhenemiseen liittyvälle visuaalisen hahmottamiskyvyn ja tarkkaavaisuuden heikkenemiselle.

Silmän ja käden yhteistyö

Myös otsalohkon alueella sijaitseva näköjärjestelmä muuttuu pelaamisen ansiosta: pelaajaen silmän ja käden yhteistyön koordinaatio kehittyy. On helppo päätellä, että teknistä näppäryyttä ja monimutkaisten ohjainlaitteiden käsittelyä vaativissa ammateissa saattaa olla hyötyä tietokonepelien parissa vietetyistä tunneista. Esimerkiksi monia kirurgisia toimenpiteitä pystytään tekemään kameran avulla ohjattavilla instrumenteilla. Kirurgien käyttämät laitteet muistuttavat peliohjaimia.

Kuten sanottua, pelit voivat lisätä dopamiinin, mielihyvähormonin, eritystä, mikä tekee pelaamisesta voimakkaasti palkitsevaa, jopa addiktoivaa.

Addiktion sanotaan olevan pahasta, jos se häiritsee muuta elämää. Se, mikä koetaan häiritseväksi, on kuitenkin suhteellinen käsite: teini-ikäinen taitava nettipelaaja voi pitää pelikeskeistä elämäänsä hyvinkin sosiaalisena ja palkitsevana. Samaan aikaan hänen vanhempansa näkevät lapsen, joka vähät välittää koulunkäynnistä, huoneensa siisteydestä ja muista ihmisistä.

Vanhempia opastetaan valvomaan pelaamista ja rajoittamaan peliaikaa. On myös tutkijoita, joiden mielestä rajoja ei tarvita, jos lapsen sosiaalinen elämä on kunnossa. Senkin arvioiminen voi olla vaikeaa: onko tuntemattomien pelikaverien kanssa kommunikoiminen riittävän normaalia sosiaalista elämää?

Liika on aina liikaa, oli se mitä tahansa; vitamiineja, vettä tai puolukoita. Jos et tee muuta kuin pelaat, haitat ovat luultavasti suuremmat kuin hyödyt. Jo pelkkä liikunnan puute on haitallista, myös aivoille.

Rahapelit

Rahapelit ja nettikasinot tarjoavat kahdentyyppisiä vaihtoehtoja pelaamiseen: pelaa ajanvietteeksi leikkirahalla tai pelaa rahapanoksin avaamalla oma pelitilisi ja saa bonuksia ja ilmaiskierroksia peleihin. Molemmat pelityylit ovat ihan yhtä hyviä ja jokainen saa valita oman tyylinsä rauhassa, samoin kuin oman suosikki nettikasinonsa tai kasinopelinsä, joita on tarjolla tuhansia niin tietokoneella kuin mobiililaitteella pelattavaksi. Rahapelejä on pelattu aina ja vetoja on lyöty aina ja jokainen pelaaja ymmärtää, että kaikki eivät voi voittaa ja jotta joku voittaisi miljoonapotteja, on ison joukon ennen sitä pitänyt hävitä, jotta se iso rahapotti on kasvanut saataville. Tallaisia jättipotteja kuten oma lottomme tai Eurojackpot tai VikingLotto on paljon lisääkin nettikasinoilla. Monelta nettikasinolta nimittäin löytyy kasinoiden yhteisiä jättipottipelejä, joissa voi voittaa yhtä suuria summia kuin omassa lotossamme.